Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimushanke “Ruoka, roolimallit ja ruutu – ruokailun monet merkitykset ja vaikuttimet lasten ja nuorten elämässä” selvittää ruokailujen roolia nuorten elämässä. Lasten ja nuorten hyvinvointia ei ole Suomessa tästä näkökulmasta ja tässä laajuudessa tutkittu ja tiedolle on tarve.
Tampereen talouskoulun säätiön rahoittama hanke selvittää ruokailun vaikuttimia ja merkityksiä nuorten elämässä
Perheen ruokailut ja kouluruokailu ovat iso osa nuorten arkea
Päivittäisillä ruokailuilla on iso vaikutus arkeen. Tämä tutkimushanke perehtyy erityisesti kotona perheen kanssa tapahtuviin ruokailuihin sekä kouluruokailuun.
Aiemmista alan tutkimuksista on käynyt ilmi, että esimerkiksi iso osa koululaisista ei osallistu kouluruokailuun. Tässä tutkimushankkeessa pureudutaan tällaisten haasteiden juurisyihin.
– Pyrimme osaltamme selvittämään, miten kouluruokailut korvataan, miksi ei osallistuta ja millä keinoin saataisiin kaikki osallistumaan. Selvitetään myös, että miten tällaiset asiat vaikuttavat jaksamiseen, oppimiseen ja keskittymiseen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kaija Nissinen.
Tutkimus perehtyy myös kotona perheen kesken tapahtuvaan ruokailuun ja sen merkitykseen nuorten arjessa. Tutkimus on vielä alussa, mutta Kaija toivoo, että tutkimustulosten kautta voidaan entisestään korostaa perheiden yhteisten ruokailuhetkien merkitystä arjessa.
– Perheen yhteiset ruokahetket vaikuttavat moneen asiaan, ei pelkästään ravintoaineiden ja energian saantiin, vaan myös emotionaaliseen hyvinvointiin ja sosioemotionaaliseen kehitykseen. Se on kaiken kaikkiaan kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva paikka ja tuntuu, että sitä ei niin vahvasti vielä mielletä.”
Pintaa syvemmälle kouluikäisten arkeen
Tutkimuksen avulla selvitetään, mitkä asiat vaikuttavat lasten ja nuorten ruokailuun ja sitä kautta hyvinvointiin. Keinoina on käytetty kyselytutkimusta sekä haastatteluja ja tätä aineistoa hankkeessa päästään nyt purkamaan.
– Hankkeessa halutaan päästä syventämään ymmärrystä lasten ja nuorten arjesta, perheen yhteisistä ruokailusta ja ruokailuun liittyvien sääntöjen merkityksestä ja ruokaympäristöistä, joissa kouluikäiset lapset ja nuoret toimivat. Ei selvitetä ruoankäyttöä tai ravintoaineiden merkitystä, vaan yritetään päästä taustoihin kiinni.
Kaija on aiemmin tutkinut samoja teemoja varhaiskasvatusikäisten kohdalla. Nyt häntä kiinnostaa vanhempien lasten ja nuorten tottumusten muodostuminen ja se, mikä kaikki siihen vaikuttaa. Tutkimuksella halutaan selvittää myös esimerkiksi kaveripiirien, harrastusten ja sosiaalisen median vaikutusta nuorten ruokailuihin arjessa.
– On kiinnostavaa selvittää, mikä on vertaissuhteiden rooli, kun ikää tulee lisää ja miten nuoruuden kokeilut ja sosiaalinen paine olla kuin muut ilmenevät ruokailutottumuksissa. Itsenäistymistä toteutetaan ja identiteettiä rakennetaan myös ruokailun avulla.
Ainutlaatuista tietoa nuorten itsensä kertomana – hyödyksi kotiin ja eri alojen ammattilaisille
Tutkimuksen aineistosta saadaan esiin nuorten omia kokemuksia siitä, miten ateriat ja syöminen vaikuttavat.
– Alustavat tulokset ovat osoittaneet, että perheen yhteinen ateria on matala hyvinvointia edistävä käytäntö. Yhteiset ateriat tuovat turvaa ja ennakoitavuutta, joka on nuorille tärkeää.
– Tiedon avulla voidaan miettiä, miten perhettä voitaisiin tukea rakentamaan niitä jokaisen omiin voimavaroihin sopivia ruokailukäytänteitä ja -kulttuuria, jossa lapsi tai nuori tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.
Ilman Tampereen Talouskoulun säätiön antamaa tukea tutkimustiedon tuottaminen ei olisi mahdollista. Hankkeesta saatavien tietojen pohjalta on mahdollista luoda kotitalouksien hyvinvointia kehittäviä keinoja ja käytänteitä kotiin, mutta myös alan ammattilaisille.
– Olemme onnellisia, että pääsemme pureutumaan ja paneutumaan näihin tärkeisiin ja mielenkiintoisiin kysymyksiin, jotka ovat paljonkin pinnalla yleisesti keskustelussa ja mediassa. Tuloksia voivat hyödyntää sekä koulutuksen ammattilaiset koulun arjessa, ruokapalvelutoimijat kouluruokapalveluissa ja toisaalta myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset perhenäkökulmasta.
– Jatkossa pystytään kehittämään toimivia ja osallistavia keinoja, jotka tukevat hyvien ruokatottumusten, ravitsemussuositusten ja hyvinvoinnin edistämistä nuorten ja perheiden keskuudessa.