Tampereen talouskoulun säätiö myönsi syksyn 2023 apurahahaussa 15 000 euron apurahan Nuori Yrittäjyys ry:lle ja 15 000 euron apurahan TAT Talous ja nuoret TAT ry:n Pirkanmaan aluetoimistolle.
Apurahalla tuettiin NYT:in järjestämän maksuttoman työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen järjestämistä ja TAT:in Yrityskylä-toiminnan ylläpitämistä Pirkanmaalla.
– Säätiön myöntämät apurahat edesauttavat, että mahdollisimman moni nuori innostuu työelämästä, oppii hallitsemaan omaa talouttaan ja tahtoo toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä, säätiön toimitusjohtaja Niilo Järkäs toteaa.
(Kuvat vas. ja bannerissa: Anriika Photography)
Kesäkuussa 2023 toimintansa aloittanut Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -yhdistys tarjoaa työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitoja jokaiselle lapselle ja nuorelle. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin, oman arjen hallintaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Yksi tärkeä osa kokonaisuutta on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä. Konseptin mukaisia Yrityskyliä on 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tampereen Talouskoulun Säätiö on myöntänyt avustuksia toimintaan Pirkanmaalla.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT syntyi, kun Nuori Yrittäjyys ry sekä Talous ja nuoret TAT yhdistivät voimansa.
– Meillä oli ennestään kaksi vahvaa toimijaa, jotka tekivät osittain samoja asioita. Jo ennen yhdistymistä esimerkiksi Pirkanmaalla yhteistyömme oli jatkunut jo pitkään hyvänä ja toimivana. Yhdistymällä saimme aikaan entistä isomman ja vaikuttavamman toimijan sillanrakentajaksi lasten ja nuorten sekä toimivan työelämän välille, kertoo Pirkanmaan alueen kumppanuuspäällikkö Kaisa Sälke.
Yrityskylä tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta. Pirkanmaalla NYT:llä on sopimus kaikkien alueen kuntien kanssa eli jokainen em. ikäluokkiin kuuluva oppilas vierailee Yrityskylässä.
– Kokonaisuus muodostuu opekoulutuksesta, Yrityskylä-oppitunneista sekä elämyksellisestä päivästä oppimisympäristössämme. Opettajille on laadittu materiaali, jonka pohjalta he ennen vierailua käyvät oppilaiden kanssa läpi kymmenen oppitunnin kokonaisuuden. Paketti sisältää materiaaleja, työkaluja, tehtäviä ja muita sisältöjä eri oppiaineissa hyödynnettäväksi sekä perinteisen oppimateriaalin rinnalla myös Yrityskylään-sovelluksen, Sälke kertoo.
Kokonaisuus huipentuu Yrityskylä-päivään, jossa lapset ja nuoret pääsevät käytännössä kokemaan työelämän vaatimuksia sekä mahdollisuuksia, ja oppivat samalla perusteet siitä, miten yhteiskunta toimii.
Palvelukokonaisuuden avulla jokainen lapsi ja nuori oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan, innostuu tulevaisuudesta ja rohkaistuu tavoittelemaan unelmiaan. Työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen lisäksi esillä on vahvasti teemoja muun muassa kestävämmän yhteiskunnan rakentamisesta.
– Lapsilta ja nuorilta saamamme palautteen perusteella vierailu Yrityskylässä ei ole vain ”kiva päivä”, vaan se oikeasti vahvistaa uskoa siitä, että jokainen voi löytää oman paikkansa yhteiskunnasta. Ymmärrys siitä, miten palkkaa maksetaan ja miksi siitä peritään veroa, auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Yrityskylässä käyneet nuoret hakevat muun muassa muita aktiivisemmin kesätyöpaikkoja, Kaisa Sälke toteaa.
– Oppimiskokonaisuuden aikana kasvaa myös ymmärrys siitä, miksi monimuotoisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita.
Yrityskylä-vierailu on antoisa päivä paitsi nuorille, myös heidän opettajilleen. Se tarjoaa heille mahdollisuuden tarkkailla oppilaitaan erilaisessa oppimisympäristössä.
– Paikoin on eteen tullut isojakin yllätyksiä. Oppilas, jolla normaalissa luokkaympäristössä ja opetustilanteessa saattaa olla vaikeuksia keskittyä ja saada positiivisia oppiskokemuksia, voikin Yrityskylässä olla omassa roolissaan hyvin vastuuntuntoinen, aktiivinen ja aikaansaava toimija. On hienoa nähdä, kun nuoret löytävät omia vahvuuksiaan ja pääsevät hyödyntämään niitä käytännössä, sanoo luokanopettaja Tuomas Porkkala Tampereen Hatanpään koulusta.
– Koen työelämäkasvatuksen tärkeäksi jo alakoulussa. Tämä konsepti, jossa ensin pidetään oppitunteja aiheeseen liittyen, ja sen jälkeen päästään kokeilemaan opittua pienoisyhteiskunnassa, on toimiva malli. Vaikka Yrityskylä-päivä on monelle oppilaalle raskas, se on myös hyvin antoisa.
Tampereen kaupungin Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämätaitojen kehittäjäopettaja Ville Lähdesmäki näkee tärkeänä, että aihetta käsitellään koulussa laajasti eri oppiaineiden alaisuudessa.
– Alakoulussa tämä usein toteutuu helpommin kuin yläkoulussa, jossa on riskinä, että se jää opintojen ohjaajan vastuulle.
– Yrityskylä-päivä on monelle oppilaalle yksi kouluajan ikimuistoisemmista päivistä. Se on niin erilainen päivä ja kokemus tavallisten koulupäivien rinnalla. Suosittelen myös kaikille opettajille, että he osallistuvat aktiivisesti näihin päiviin. Kun nuoren näkee toimimassa eri ympäristössä, se tuo usein näkyviin erilaista osaamista ja e taitoja, joita ei perinteisellä oppitunnilla välttämättä havaitse, Lähdesmäki sanoo.
Lähdesmäki on oivaltanut omien Yrityskylä-vierailujensa pohjalta yhden oleellisen asian.
– Isossa kuvassa koulunkäynti- ja työelämätaidot ovat samoja asioita: on noudatettava sääntöjä, toimittava ohjeiden mukaisesti ja tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Vasta spesifit ammattitaitovaatimukset tekevät eroa näiden taitojen välille.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT on voittoa tavoittelematon yhdistys. Toiminnan pyörittämiseen tarvitaan tukea niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
– Kuntarahoitus kattaa vuosikuluistamme noin kolmanneksen. Yrityskylässä on lisäksi kumppaneina oikeita yrityksiä, jotka kumppanuusmaksuillaan kattavat niin ikään noin kolmanneksen kuluista. Lisäksi haemme avustuksia ja tukea Tampereen Talouskoulun säätiön kaltaisilta paikallisilta ja valtakunnallisilta säätiöiltä ja muilta rahoitusta tarjoavilta yhteisöiltä, kumppanuuspäällikkö Kaisa Sälke kertoo.
Hän vastaa Pirkanmaalla kaikista paikallisista kumppanuuksista sekä osin myös valtakunnallisista sopimuksista.
Kumppanit saavat eniten näkyvyyttä juuri Yrityskylän kautta, mutta sopimuksista saatavat varat ohjataan koko yhdistyksen toimintaan.
– Tila- ja henkilöstökustannukset ovat kaikkein suurimmat kuluerämme. Eri puolilla Suomea meillä on 60 vakituista työntekijää, joiden lisäksi työllistämme vuosittain noin 200 osa-aikaista kausityöntekijää Yrityskylissämme.
Yrityskumppaneilla on mahdollisuus tehdä toimialaansa ja omaa toimintaansa näkyväksi ja rakentaa siten polkua tulevaisuuden työntekijöiden suuntaan. Samalla he ovat tekemässä yhteiskunnallisesti merkittävää vastuullisuustyötä nuorten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisen tulevaisuuden puolesta.
(Kuva: Jari Runsas)